Mustikoita on erilaisia
Mustikasta puhuttaessa on hyvä heti alkuun erottaa toisistaan luonnonvaraisena kasvava metsämustikka ja viljelty pensasmustikka, jotka ovat kaksi aivan eri marjaa. Metsämustikka on kooltaan pienempi ja sen sisus on tumma, mikä kertoo mm. marjan moninkertaisesta antosyaanipitoisuudesta pensasmustikkaan verrattuna. Biokia-tuotteissa käytetään ainoastaan suomalaista metsämustikkaa.
Vaihtelevat vuodenajat kasvattavat suomalaisesta mustikasta erityislaatuisen
Tumman sininen tai joskus jopa lähes musta, mehukas mustikka on useimpien tuntema metsämarja. Mustikka on monivuotinen varpukasvi, joka kasvaa yleisesti suomalaisissa havumetsissä aina Lappia myöten. Vaihtuvat vuodenajat sekä valoisat kesät tekevät suomalaisesta mustikasta erityislaatuisen. Talveksi mustikka pudottaa lehtensä ja saa ylleen lumipeitteen, joka suojaa jo syksyllä kehittyviä kukan alkuja paleltumiselta. Keväällä kukinta-ajankohdan lämpötilat ja pölyttäjien määrä vaikuttavat olennaisesti tulevan kesän marjasatoon. Mustikan kukat ja raakileet sietävät huonosti hallaöitä, joita Suomessa saattaa esiintyä vielä kesäkuussa. Kesällä runsas valo ja riittävä kosteus kypsyttävät mustikoista isoja ja meheviä. Kypsä mustikka on päältä tummansininen ja sisältä vielä tummempi.
Vain pieni osa mustikkasadosta saadaan talteen
Mustikan satokausi kestää yleensä heinäkuulta syyskuulle. Marjat ovat sellaisenaan syötäväksi parhaimmillaan satokauden alussa. Sadon runsauteen vaikuttavat eniten olosuhteet mustikan kukkiessa keväällä. Sadon suhteen saattaa olla suurtakin vaihtelua eri puolilla maata. Metsien mustikkasadosta vain pieni osa saadaan kerättyä talteen syötäväksi, mutta marjat ovat tärkeää ravintoa myös metsän eläimille.
Antosyaanit tekevät mustikasta superfoodia
Mustikka sisältää runsaasti kuitua sekä vitamiineja ja muita antioksidantteja ja lisäksi mm. kaliumia ja magnesiumia. Vitamiineista erityisesti E-vitamiinia on mustikassa merkittäviä määriä. Todellista superfoodia mustikasta tekevät kuitenkin antosyaanit ja muut polyfenolit, joilla on tutkitusti paljon terveydelle edullisia vaikutuksia. Runsaasta antosyaanipitoisuudesta kertoo marjan tumma väri. Metsämustikka on tumma sekä päältä että sisältä ja siksi siinä onkin moninkertainen määrä antosyaaneja pensasmustikkaan verrattuna.
Mustikka on monikäyttöinen marja
Mustikka on makoisa, monikäyttöinen marja, jota käytetään paitsi sellaisenaan ja leivonnassa, myös monenlaisten elintarvikkeiden maun antajana.
Biokia-tuotteisiin käytettävät metsämustikat poimitaan luomusertifioiduista metsistä Pohjois- ja Keski-Suomesta. Valmistusprosesseissa marjan maku, väri ja ravintoaineet pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Valikoimaan kuuluu kokonaisena kuivattuja mustikoita, mustikkajauhetta ja mustikkamehutiivistettä sekä suklaalla kuorrutettuja mustikoita.
Kuivatut marjat ovat maukkaita ihan sellaisenaan ja niitä voi sekoittaa vaikkapa puuroon, jogurttiin tai mysliin. Kuivatut mustikat sopivat myös erinomaisesti leivontaan; kokeile vaikka muffineihin, marjaisiin cookieihin tai välipalapatukoihin.
Jauhemuodossa mustikkaa on helppo lisätä arjen ruokavalioon, esim. jogurtin, puuron tai rahkan joukkoon. Leivonnassa mustikkajauhe antaa mukavasti väriä ja makua erilaisiin täytteisiin ja kuorrutteisiin. Reseptisivuiltamme löydät paljon kivoja leivontareseptejä, joissa hyödynnetään marjajauheita. Ruokalusikallinen mustikkajauhetta vastaa noin 1,5 dl tuoreita marjoja.
Mustikkamehutiivistettä voi laimentaa makunsa mukaan mehuksi tai käyttää vain tilkan tiivistettä kivennäisveden joukossa.
