Tyrni on pirteän oranssi ja superterveellinen marja, jonka hapahko maku jakaa mielipiteitä. Tyrni oli aikaisemmin Suomessa rauhoitettu luonnonvaraisten tyrnipensaiden säilyttämiseksi. Rauhoitusmääräys kuitenkin kumottiin jo vuonna 2006. Tyrnin viljely on Suomessa aloitettu 1980-luvulla.
Tyrni viihtyy rannikoilla
Tyrnimarjat kasvavat pensaassa, joka voi kasvaa jopa 3-5 metriä korkeaksi. Kasvin lehdet ovat harmaanvihertävät tai hopeanharmaat. Tyrni kukkii ennen lehtien puhkeamista, toukokuussa. Kukat ovat pienet ja väriltään kellanvihreät.
Tyrni on ns. kaksikotinen kasvi eli sen hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä. Molempia yksiköitä on oltava lähekkäin, jotta tuulipölytys onnistuu ja tyrni tuottaa marjoja.
Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena länsirannikolla ja Ahvenanmaalla, kivisillä hiekka- tai sorarannoilla. Maaperän kasvuolosuhteiden suhteen tyrni on vaatimaton, mutta auringonvaloa se tarvitsee paljon. Tyrnin selviäminen niukkaravinteisissa rantakivikoissa perustuu sen juuristossa eläviin sädesienibakteereihin, jotka sitovat ilmakehän typpeä.
Tyrnin piikit hankaloittavat poimintaa
Tyrnin oksissa on suuria piikkejä, jotka ovat oikeastaan teräväkärkisiä oksia eli oraoksia. Piikit hankaloittavat marjojen keräämistä. Marjat poimitaan käsin tai kopauttelemalla oksia kepillä, jolloin riittävän kypsät marjat putoavat keräysalustalle. Oksia ei saa poimittaessa katkoa tai kasvia muutenkaan vahingoittaa. Viljeltäväksi uusia lajikkeita kehitettäessä on pyritty saamaan aikaa vähäpiikkisempiä pensaita.
Tyrni on ravintorikkain luonnonmarja
Tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkain ja tyrnimarjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. Marjalihassa ja etenkin siemenissä on öljyä, joka koostuu pääasiassa kerta- ja monityydyttymättömistä omega-3, -6, -7- ja -9 rasvahapoista. Alfalinoleenihappopitoisuudeltaan tyrni on jopa oliiviöljyn veroinen. Marjassa on myös karoteeneja sekä tuntuvasti E-, B- ja K-vitamiineja. Ja toki myös ravintokuitua, kuten marjoissa yleensäkin.
Kalaruokiin makua tyrnistä
Tyrnin voimakas, hapan maku on hyvin mielipiteitä jakava. Sellaisenaan tyrniä syödään vähän, vaikka kokonaisena marjasta saa talteen kaikki hyvät ravintoaineet.
Tyrnimarjoja voi säilöä mehuna, hilloina tai pakastamalla. Ruoanlaitossa tyrnin maku sopii erityisen hyvin kalaruokiin. Kokeile vaikka tyrni-silakkarullia.
Öljyinen tyrnimehu on parasta sellaisenaan
Tyrnimehu on niin öljyistä, että se ei liukene veteen ja tuoremehussa öljy nousee mehun pinnalle. Tyrnimehu sopiikin parhaiten nautittavaksi sellaisenaan, hyvin ravistettuna, vaikkapa pieninä shotteina päivittäin.
Tyrniöljyä käytetään myös ravintolisien ja kosmetiikan valmistuksessa.
Biokian valikoimassa tyrniä moneen käyttöön
Biokian käyttämät tyrnit tulevat satokaudesta riippuen joko Virosta tai Liettuasta, josta niitä on saatavilla luomulaatuisina sopimusviljelytiloilta. Suomesta luomuviljeltyä tyrniä ei ole saatavilla ainakaan teolliseen tuotantoon riittäviä määriä.
Biokian valikoimassa tyrniä löytyy kylmäpuristettuna täysmehuna, kokonaisena pakasteena (ei verkkokaupasta) sekä kuivattuna ja jauhemuodossa. Tyrnijauhetta on myös mukana keltaisessa marjajauhemixissa. Jauhemuodossa tyrniä on helppo lisätä arjen ruokavalioon, esim. jogurtin, puuron tai rahkan joukkoon. Jauheena tyrnin makua ja väriä saa helposti lisättyä myös jälkiruokiin ja leivontaan. Biokian reseptisivuilta löytyy ohjeet mm. tyrnijuustokakkuun, raikkaaseen tyrnituorepuuroon ja tyrni-valkosuklaajälkiruokaan.
Biokian kuivatut tyrnit ja tyrnijauhe valmistetaan kokonaisista marjoista, joten mukana ovat kaikki marjan sisältämät ravintoaineet. C-vitamiinia häviää kuivausprosessissa jonkin verran, mutta muuten marjan ravitsemukselliset ominaisuudet sekä maku ja väri pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin.
Ruokalusikallinen tyrnijauhetta vastaa noin 1,5 dl tuoreita marjoja. Marjajauhe on sellaisenaan käyttövalmista ja sen voi sekoittaa kylmään tai kuumaan ruokaan.
