Karpalo viihtyy kosteilla kasvupaikoilla

Karpalosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä isokarpaloa (vaccinium oxycoccos), joka  kasvaa koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.

Karpalo viihtyy happamissa ja kosteissa ympäristöissä, kuten erilaisilla soilla, turvemailla, kosteikoissa ja kosteilla niityillä. Suuria satoja saadaan erityisesti rantasoilta sekä märiltä avosoilta. Karpalon kasvupaikat ovat vähentyneet viime vuosina soiden kuivaamisen ja turpeennoston vuoksi.

Pikkukarpaloa (Vaccinium microcarpum) tavataan yleisemmin Pohjois-Suomessa ja se viihtyy kuivemmalla maaperällä kuin isokarpalo.

Karpaloita voi poimia aina lumen tuloon saakka

Karpalo on maanmyötäinen kanervakasveihin kuuluva varpu, jonka lehdet talvehtivat. Kasvi kukkii vaaleanpunaisin kukin kesä-heinäkuussa ja satokausi alkaa syyskuun loppupuolella. Kuten ulkonäöstäkin voi päätellä, karpalo ja puolukka kuuluvat samaan kasvisukuun. Karpalo on puolukkaa isompi marja ja sen väri voi vaihdella kirkkaan punaisesta tumman sinipunaiseen.

Karpaloita voi poimia aina lumen tuloon saakka ja myös keväällä niiden paljastuessa lumihangesta. Pakkasen puremat marjat ovat vähemmän happamia, koska niiden sokeripitoisuus on kasvanut.

Karpalo on kirpeä vitamiinipommi

Karpalon marjat sisältävät kuitua sekä laajan kirjon hivenaineita ja vitamiineja mm.  A-vitamiinia ja karotenoideja, E-vitamiinia, K-vitamiinia ja C-vitamiinia. Marja sisältää myös antosyaaneja sekä mm. flavonoideja, jotka toimivat vitamiinien tavoin antioksidantteina. Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luontaisista hapoista, mm. omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta.

Karpalo sopii leivontaan ja ruoanlaittoon

Voimakkaan makuista karpaloa käytetään esimerkiksi kiisseleihin, jälkiruokiin ja leivontaan sekä juomiin. Ruoanlaitossa se sopii hyvin erilaisiin kastikkeisiin sekä riistaruokien maustamiseen. Inspiraatiota karpalon käyttöön löydät Biokian reseptisivuilta. Kokeile vaikka kinuskijuustokakkua, marjaisaa riistakäristystä tai raikasta drinkkiä.

Karpalo sisältää runsaasti pektiiniä, joka lisää marjan hyytelöitymistä. Karpalosta onkin helppo valmistaa erilaisia hyytelöitä, hilloja ja marmeladeja. Luonnon omana säilöntäaineena pidetyn bentsoehapon ansiosta poimitut karpalot säilyvät pitkään myös jääkaapissa.

Karpaloa mehuna ja jauheena

Biokian käyttämän luomukarpalon alkuperä vaihtelee saatavuuden ja satokauden mukaan. Tällä hetkellä karpalo on pääosin puolalaista. Kuivattuja marjoja sisältävässä marjamixissa on mukana kuivattuja karpaloita (Vaccinium macrocarpon), jotka ovat peräisin USAsta tai Kanadasta.  Suomesta luomukarpaloa ei ole saatavilla ainakaan teolliseen tuotantoon riittäviä määriä.

Biokian tuotevalikoimassa karpaloa löytyy jauheena sekä kylmäpuristettuna täysmehuna. Kuivattuja marjoja sisältävässä marjamixissa on mukana kuivattua karpaloa ja punaisessa marjajauhemixissa karpalojauhetta.

Jauhemuodossa karpaloa on helppo lisätä arjen ruokavalioon, esim. jogurtin, puuron tai rahkan joukkoon. Jauheena karpalon makua ja väriä saa helposti lisättyä myös jälkiruokiin ja leivontaan. Biokian karpalojauhe valmistetaan kokonaisista marjoista, joten mukana ovat kaikki marjan sisältämät ravintoaineet. C-vitamiinia häviää kuivausprosessissa jonkin verran, mutta muuten marjan ravitsemukselliset ominaisuudet sekä maku ja väri pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Ruokalusikallinen karpalojauhetta vastaa noin 1,5 dl tuoreita marjoja. Marjajauhe on sellaisenaan käyttövalmista ja sen voi sekoittaa kylmään tai kuumaan ruokaan.

Karpalomehu sopii niin leivontaan, jälkiruokiin kuin kastikkeisiin. Mutta parhaiten karpalon terveyshyödyt nauttii päivittäisenä shottina ihan sellaisenaan.