Kooste somessa vuonna 2020 julkaistusta suositusta Marjan matkassa -sarjastamme:

Lähikuva mustikan varvusta keväisessä metsässä. Taustalla näkyy vielä vähän lunta ja varvussa on pienet lehtinuput.

12.5. Marjan matkassa osa 1: Lumien sulaminen

Tervetuloa seuraamaan Marjan matkassa -sarjaamme! Tutustumme kevään, kesän ja syksyn aikana Biokian marjaisten herkkujen matkaa suomalaisista metsistä teidän, ihanien asiakkaidemme, luokse!

Pitkä ja kylmä talvi on suomalaisten luonnonmarjojen edellytys. Kylmää kautta tarvitaan, jotta kukkasilmut kehittyvät kukiksi ja siitä marjoiksi.

Toukokuussa lumet sulavat myös pohjoisemmassa Suomessa. Paksu lumipeite on tärkeä erityisesti lehtensä pudottaneelle mustikalle, jotta sen ilmaversot eivät palellu. Kylläkin uusi kasvu keväällä nousee nopeasti paleltuneiden tilalle. Ainavihanta puolukka selviää paremmin, vaikka lumipeite olisi heikompikin.

Kun lumet ovat sulaneet, kasvukausi alkaa noin kymmenen päivän päästä.

Mustikanvarpu, jossa mustikan kukkia.

9.6. Marjan matkassa osa 2: Mustikan kukinta

Mustikka kukkii Pohjois-Suomessa yleensä kesäkuun alkupuolella. Silloin marjastajat toivovat aurinkoisia, lämpimiä ja leppeitä kelejä, koska kukinnan onnistuminen luo pohjan marjasadolle.

Mustikan punertavat kukat kiinnostavat monenlaisia pölyttäjiä, joista tärkein ryhmä on kimalaiset. Hyönteiset liikkuvat parhaiten lämpimällä, aurinkoisella ja tyynehköllä säällä.

Marjastajat jännittävät mustikan kukinta-aikaan myös lämpömittarin äärellä. Mustikan kukat ovat hallanarkoja ja pakkasyö voi tuhota sadon.

Tämän vuoden kukinta näyttää toiveikkaalta: mustikankukkia on paljon ja lämpötila näyttää pysyvän öisinkin reilusti lämpimän puolella.

Lähikuva kukkivasta puolukan varvusta aurinkoisessa metsässä.

23.6. Marjan matkassa osa 3: Puolukan kukinta

Puolukan kukinta on jo hyvällä mallilla myös pohjoisemmassa Suomessa.

Tilanne näyttää satotoiveita herättävältä: pölyttäjiä on liikkeellä aurinkoisessa säässä eikä hallaöitä ole ainakaan luvattu. Nämä ovatkin tärkeitä tekijöitä kukinnan onnistumiselle. Kunhan vain saataisiin sopivasti myös sateita kesän mittaan.

Puolukan kukka on kaunis: muodoltaan kellomainen ja väriltään valkoinen tai punertava.

Lähikuva mustikan varvusta, jossa osa marjoista on vielä raakoja ja osa kypsiä.

14.7. Marjan matkassa osa 4: Mustikan raakileita

Mustikan kukinta onnistui hyvin, siitä kertoo sinistyvät mustikanraakileet pitkin metsäisiä mättäitä. Raakileen kasvaessa on tärkeää, että vettä tulee tarpeeksi. Muuten marjasta kasvaa pieni ja pahimmassa kuivuudessa raakileet voivat rypistyä ja tippua maahan.

Metsien mustikkasatoennusteet näyttävätkin nyt hyviltä. Samaten puolukan kukinta onnistui hyvin ja vihreät raakileet ovat alkaneet kasvaa.

Kohtalaiset lämpötilat ja säännölliset sateet eivät ole välttämättä lomalaisen suosikkisäitä, mutta metsiemme marjoille olosuhteet ovat olleet hyvät. Jäämme vesi kielellä odottamaan, milloin marjat kypsyvät.

P.S. Ensimmäiset lakkareissut on kuulemma jo tehty ja saalista on pohjoisessa odotettavissa runsaasti!

Lähikuvassa mustikanvarpu, jossa kypsiä marjoja

28.7. Marjan matkassa osa 5: Kypsiä mustikoita

No nyt löytyy kypsiä mustikoita myös pohjoisemmista maisemista! Nämä suomussalmelaismustikat ovat saaneet kypsyä erinomaisessa säässä: välillä aurinkoa ja välillä reippaita sadekuuroja.

Kypsät mustikat ovat tummansinisiä sekä päältä että sisältä. Osa mustikoista voi olla mustia ja kiiltäviä, koska niistä puuttuu pintaa peittävä ohut vahakerros.

Tiesitkö muuten, että tutkimusten mukaan mustikka on sitä terveellisempi, mitä pohjoisempana se kasvaa? Syynä on korkeampi antosyaanipitoisuus. Antosyaanit mm. laskevat verenpainetta, edistävät verisuonten toimintaa ja parantavat insuliiniresistenssiä.

Puolukkamätäs kannon juurella. Paljon punaisia marjoja. Taustalla järvimaisema.

2.9. Marjan matkassa osa 6: Kypsiä puolukoita

Mikä upea väri näissä kypsissä puolukoissa onkaan!

Nytpä alkaa olla jo poimintakypsiä puolukoita tarjolla pohjoisemmissakin metsissä, vaikka hiukan raakoja hyytelöpuolukoitakin vielä löytyy.

Puolukka on aikamoinen terveyspommi. Puolukka on mainio antioksidanttien lähde ja siinä on paljon fenolisia yhdisteitä, joiden terveysvaikutukset ovat monen tutkimuksen kohteena. Vitamiinien kannalta puolukka on merkittävin E-vitamiinin lähteenä.

Happaman raikkaista marjoista pitävät ihmisten lisäksi esimerkiksi karhut ja linnut. Puolukkaa löytyy parhaiten valoisista ja kuivista kangasmetsistä, mutta satunnaisesti melkeinpä millaisesta metsästä vain.

Puolukoita tehtaan marjanpuhdistuslinjalla.

15.10. Marjan matkassa osa 7: Jalostuksessa

Tässä menee Biokian luomupuolukoita. Ne ovat matkalla puhdistuksen jälkeen makeutukseen, kuivatukseen, pusseihin ja sieltä teidän asiakkaiden herkuteltaviksi.

Tällainen kypsä keskisadon puolukka on parasta kuivattavaksi kokonaisena. Alkusadon puolukasta tehdään usein sosetta ja loppusadon mehukkaista marjoista saa parhaiten mehua.

Tämä marjanpuhdistuslinja onkin aikamoinen laite. Alussa mekaanisilla ritilöillä poistuu suuri osa roskista, sen jälkeen marjat menevät kannankatkojan ja marjojen pinnan puhdistavan harjakoneen läpi. Lopuksi vielä optinen värierottelija tunnistaa vääränlaiset marjat, jotka puhalletaan pois linjalta.

Lopulta marjoista on jäljellä enää parhaat, joista teemme Biokian herkulliset luomutuotteet. Olkaa hyvät!

Lähikuva mustikan- ja puolukan varvuista syksyisessä metsässä.

26.11. Marjan matkassa osa 8: Valmistautuminen talveen

 Mustikka ja puolukka valmistautuvat talveen hieman eri tavalla. Mustikka pudottaa lehtensä talveksi, ja sen varvut talvehtivat lumen alla. Runsaslumiset talvet ovat mustikalle hyväksi, sillä lumi suojaa varpuja paleltumasta.

Lehdettöminäkin mustikanvarvut kelpaavat talviravinnoksi mm. jäniksille, pikkunisäkkäille ja hirville. Ne eivät kuitenkaan tuhoa mustikkaa, sillä marja versoo taas keväällä juuristosta.

Puolukka puolestaan säilyttää ainavihannat lehtensä myös talven yli. Lehdet yhteyttävät koko syksyn ja talven ajan. Kylläkin lehtien elinkaari kestää muutaman vuoden, joten syksyisin ja talvisin vanhimmat lehdet lakastuvat.

Kestävä puolukka selviytyy tavallisesti hyvin myös vähälumisista talvista.

20.1.2021