Hyvää Suomesta -alkuperämerkki takaa kotimaisuuden

Biokialla Hyvää Suomesta -merkkiä käytetään ylpeinä niissä tuotteissa, jotka täyttävät merkin kriteerit. ”Kaikki tuotteemme valmistetaan Suomessa ja tuotteissa käytetyt luomumustikka ja luomupuolukka ovat aina suomalaista alkuperää”, Suomalaiset marjat kasvavat puhtaissa metsissä, mikä meille suomalaisille onkin itsestään selvää”, kertoo tuotepäällikkö Minna Anttonen. ”Tällä hetkellä yli puolet Biokia-luomumarjatuotteista ovat Hyvää  Suomesta -merkittyjä. Osassa tuotteitamme Hyvää Suomesta -merkkiä ei ole siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikkia luonnonmarjoja, kuten esimerkiksi tyrniä ja karpaloa ei luomulaatuisina ole Suomesta saatavilla riittävästi teollisuuden tarpeisiin.”

Suomalainen tuotenimi, siniristilippu pakkauksessa tai kotimainen valmistaja eivät takaa, että elintarvike on tehty suomalaisista raaka-aineista. Raaka-aineiden ja työn kotimaisuuden varmistaa ainoastaan jo 30 vuotta täyttävä Hyvää Suomesta -alkuperämerkki.

Valtaosalle suomalaisista Hyvää Suomesta -merkki on tuttu ja luotettava. Kriteerit merkin saamiselle ovat tiukat, ja ne erottavat tuotteet raaka-aineen kotimaisuuden perusteella muista. Merkin käyttöä myös valvotaan, ja Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäviä jäsenyrityksiä auditoidaan riippumattomien ammattilaisten toimesta.

Hyvää Suomesta -merkki perustettiin, kun Suomi valmistautui EU-jäsenyyteen. Tavoitteena oli, että suomalaiset kuluttajat pystyisivät erottamaan helposti suomalaisen ruoan lisääntyvän ulkomaisen valikoiman joukosta. Järjestelmän kehittämiseen tarvittiin niin tuottajat, teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin.

Merkkijärjestelmässä olevat yritykset ovat erilaisia kooltaan, tuotevalikoimaltaan ja toimintatavoiltaan, jausein myös kilpailijoita keskenään. Yhteistä kaikille Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäville yrityksille on sitoutuminen kotimaisen raaka-aineen käyttöön ja työn tekemiseen Suomessa. Hyvää Suomesta -merkin käyttäjiä on nyt noin 350 eli enemmän kuin koskaan, ja merkkiä kantavia tuotteita on 12 000. Valikoimaa riittää siis kaikille kukkaroille, ruokavalioille ja mauille.

Suomen arvostetuin alkuperämerkki

Merkkiä hallinnoivan Ruokatieto Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Elli Siltala iloitsee siitä, että Hyvää Suomesta -merkki on jo pitkään ollut Suomen arvostetuin alkuperämerkki. Siltala toimii johtajana Valiolla, joka on käyttänyt merkkiä sen syntymästä asti. ”Valitsemalla kotimaista ruokaa varmistamme oman ruoan tuotannon jatkossakin”, Siltala perustelee ja lisää, että ilman kysyntää kotimainen maatalous, tuotanto ja tuotekehitys eivät pysy elinvoimaisina.

Hyvää Suomesta -merkin takana on koko elintarvikeketju alkutuotannosta ja teollisuudesta kauppaan ja valtiovaltaan. Siltala korostaa, että Hyvää Suomesta -toiminnan vahvuus on juuri koko ketjun yhteistyössä.
”Me tarvitsemme toisiamme. Toimiva yhteistyö auttaa selviämään myös haastavista tilanteista.”

 

Merkki sparraa kotimaisuusasteen nostamiseen

Orimattilalainen maanviljelijä Aleksis Kyrö pitää Hyvää Suomesta -merkkiä tärkeänä ennen kaikkea siksi,
että se helpottaa kuluttajan valintoja. Kuluttajat myös luottavat merkkiin, mikä on tärkeää.
Kyrö uskoo, että alkuperämerkki sparraa elintarvikeketjun toimijoita pitämään ruuan kotimaisuusasteen
korkeana. ”Merkki on ollut pitkään käytössä, joten sitä pidetään luotettavana. Pelkkä merkki ei omavaraisuusastetta nosta, mutta merkin käyttö sparraa toimijoita kotimaisuusasteen nostamiseen.”

HYVÄÄ SUOMESTA -alkuperämerkki kertoo, että

  • Elintarvike on valmistettu suomalaisista raaka-aineista, suomalaisella työllä.
  • Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita ovat aina 100-prosenttisesti
    suomalaista alkuperää.
  • Jos pakkauksessa on vain yhtä raaka-ainetta, sen on oltava 100-prosenttisesti suomalaista. Usean
    raaka-aineen tuotteessa 75–100 prosenttia on suomalaista.
  • Tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa.
  • Merkin käyttöä valvotaan säännöllisesti.
  • Merkkiä käyttää noin 350 yritystä ja se on noin 12 000 tuotteessa.
  • Käyttöä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry.

Teksti: Riitta Mustonen

18.4.2023